Jos oikein rohkaistuisin, niin Sanna saisi leikata toisen puolen ihan lyhyeksi ja jättää loput hiuksista rauhaan. Olen kyllä sitä mieltä, että hiukset ovat uusiutuva luonnonvara ja niillä kannattaa leikkiä mutta toisaalta tiedän oman hiuslaatuni (ja luonteeni) sen verran hyvin, etten jaksa aina olla suoristelemassa kuritonta tukkaani. Toisekseen kyllästyisin moiseen malliin parissa kuukaudessa, eikä se kasvatusprosessi ole kaikista houkuttelevin vaihtoehto.
Onneksi ultimate tukkajumalattareni, Rihanna, pelastaa päivän!
Selkeästi toispuoleinen ja jyrkästi leikattu polkka, tykkään! Päivityksenä tämänhetkiseen malliin siis tuo asymmetrisyys ja värinkin voisin helposti kuvitella melkein mustaksi. Kasvatusvaiheessa olevalle otsatukalle voisi keksiä jotain uutta ja kivaa... Ihana päästä ylikasvaneesta ja kuivasta hampusta eroon!
2 kommenttia:
Hienostu sanottu: uusiutuva luonnonvara. just pikkusiskon kampaajaopiskelijakaveri leikkasi mun tukan, otin "villin" otsatukan. Iiks, vähän kestää tottua..
Oi, munki tekis aina mieli leikata otsis takasin mut ehkä sit kun oon saanu kasvatettua tänä vanhan pois;D Ja kaikkeen uuteen tottuu niin nopeesti jos vaan yhtään tykkää lopputuloksesta:)
Lähetä kommentti