päivän teaser ja ihmetys

Aloitetaan tuosta ihmettelystä, kävin tänään Losin nykytaiteen museossa, MOCAssa ja siellä tuli vastaan työ, joka pisti ihmettelemään, missä menee taiteen raja.

Omaan silmään tuo ylläoleva taide näyttää lähinnä esikoululaisen piirtämältä sähkökytköskartalta, anteeksi junttiuteni mutta en nää siinä mitään muuta. Paikan päällä jopa vähän nauratti, että pitäisikö sittenkin kaivaa äidin ja isän kätköistä ne lapsuuden raapustelut ja alkaa myymään niitä taiteena:D

Tuo teaseri liittyy sitten eiliseen ja äänestämisen oheen liitettyyn shoppailureissuun, alunperin läksin etsimään itselleni lompakkoa mutta oikeaa putiikkia ei sattunut vastaan (netistä myöhemmin selvisi, että olin ihan väärällä alueella, miten niin huono suuntavaisto?).

Lompakkoa ei siis vielä löytynyt, se jaksaa odottaa vielä viikon tai pari mutta jotain muuta ihanaa sen sijaan muutti matkalaukkuuni! MK -asia ansaitsee arvoisensa kuvat ja oman postauksen mutta siihen menee varmaan vielä jonkun aikaa.. Rakastan lomaa ja lomabudjettia♥

whimsical

Viime perjantain ohjelmassa oli tosiaan paljon muutakin muotinäytöksen ohella, käytiin Lauran ja Lanan kanssa kuvaamassa Lauran markkinointiprojektia varten lyhytfilmiä maaseudulla. Ajeltiin reilu vartti Smailholm Towerille, joka sattuikin olemaan kunnostuksen alla. Suunnitelmat siis vähän kärsivät mutta vajaan kolmen tunnin kuvaamisen jälkeen lähdettiin takaisin kotiin kaikki enemmän tai vähemmän kylmissään:D Kuuleman mukaan materiaali taitaa kuitenkin olla hyvää ja innolla odottelen millaisen lopputuloksen Laura editoi. Oma filkkani on jo valmiina odottelemassa deadlinea ja vaikka projekti alunperin tuntuikin tuhoon tuomitulta katastrofilta niin olen kuitenkin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, enkä malta odottaa että palautukset on oikeasti perjantaina ohi niin pääsen lataamaan videon nettiinkin ja linkkaamaan sen tänne!

Heads Will Roll

Eilen tapahtui niin paljon kaikkea, etten kerkeä millään postaamaan kaikkea suht reaaliajassa! Aloitetaan kuitenkin eilisestä muotinäytöksestä; Kolmannen vuoden Fashion Technology ja Fashion Design for Industry kurssien opiskelijat järjestivät näytöksen tämän vuoden mallistoprojektiensa pohjalta. Töitä taisi olla esillä lähemmäs 60 opiskelijan toimesta ja kieltämättä sieltä joukosta löytyi monta lempparia ja monta sellaistakin asua, jotka voisi helposti kuvitella muuallekin kun meidän pienen yliopiston lavalle!

Näppäilin vajaa 150 kuvaa illan aikana lähinnä mielenkiintoisimmista ja onnistuneimmista mallistoista eli pienenmoinen kuvatulva tiedossa! Tosin bare with me, jostain ihmeen syystä osa kuvista on tummia ja osa taas oikein valottuneita..

Näytös lähti käyntiin Diorin ready-to-wear linjalle tehdyllä mallistolla, jossa oli käytetty Harris Tweedin kankaita. Etenkin tuo takki ja liivi olkahärpäkkeellä oli ihan mielettömiä! (Kirsty Hunt)

Toinen ehdottomista lemppareista oli Reiss -merkille suunnitellut asut, sulkahameen takana näkyy pienesti vielä pliseerattu pinkki hame, joka oli syötävän söpö. (Clair Martin)

Kämppiksen tekemän tekoturkin yksityiskohdat on upeat, sivupaneelin yksityiskohtien printti on itsesuunniteltu, samoin on tuo jumpsuitin kuosikin, harmi kun etuosan hienoa rypytystä ei tuosta kuvasta kunnolla näe! Ja teemana oli muuten ihanat maatuskat eli Russian Dolls. (Fifi Josephine)

Illan kaunein tai ainakin minua eniten puhutteleva printti toi mieleen aikakoneen. (Laura Cooper)

Ja ehdoton lemppari miesten mallistoista oli nimeltään Body Armour ja etenkin tuo nahka"slipoveri" oli ihan mieletön! (Amber Hunter)

Suurin osa lemppareistani löytyi jostain syystä Fashion Design for Industry opiskelijoiden mallistoista (josta siis myös lemppariprintti ja miesten mallistokin ovat), joissa oli oivallettu jotain hauskaa.

Näytöksen päätti kiistatta yksi illan parhaista mallistoista! En edes osaa määritellä, miksi tämä uppoaa, koko mallistossa vaan tuntuu olevan kaikki kohdallaan! (Natalie Alkhafaji)

Illan toinen slipoveri oli kangassuikaleista punottu ja asuna erityisen mieletön ja käyttökelpoinen! (Rachel McMillan)

Viimeisenä ultimate-lemppari, jossa oltiin laitettu perinteisen paitapuseron kaavat uusiksi; nappilistaa löytyi hihasta, kauluksia löytyi olkapäästä ja muoto kauniin viittamainen. Harmi vaan, että lavan alkupäässä kuvaamalla en saanut kaikkia yksityiskohtia kameralle. (Deborah Morgan)

Kokonaisuudessaan vajaan puolentoista tunnin näytös oli ihan mieletön, oli tosi ihana nähdä tuttujen projekteja kokonaisuudessaan ja täysin stailattuna. Mutta ennen kaikkea on upeaa huomata, millaisia lahjakkuuksia meiltä oikeasti lähtee maailmalle!

wallflower

Olen siitä varmaan vähän outo fashion student, etten jaksa yleensä innostua runway -otoksista, backstage ja näytöksen ulkopuoli on paljon kiinnostavampaa selattavaa kun eleettömät mallit. Nautin paljon enemmän myös muotilehtien lukuisista mainoksista, kauniita ja harkittuja kokonaisuuksia on ilo katsella pitempäänkin, ehdoton lemppari löytyy parin vuoden takaa Dolce&Gabbanalta; brittiaristokraattinen ympäristö, eri ikäisiä malleja ja arvokkaan tummanpuhuva väritys. D&G:n mainoseditorialit on muutenkin ihanan oivaltavia ja pitemmän tutkailun jälkeen niistä löytyy paljon erikoisia yksityiskohtia.

Täysin toiseen äärilaitaan törmäsin viikonloppuna, kun selailin lempikuvittajieni uusia töitä. Klaus Haapaniemen kanssa saman katon alla taiteilee stylisti Anna Maria, jonka stailaamiin Conversen mainoskuviin ihastuin:

Ihania hyvänmielen mainoksia!

press until you hear the click

Koska en yleensä jaksa innostua catwalk tai backstage kuvista ihan vaan niiden kuvien takia.

Tänään kuitenkin kolahti, Michael Maximillian Hermansen osaa hommansa niin hyvin, että oli pakko tallettaa töissä bongattu saitti ja plärätä kuva-albumia vähän aikaa (krhm, tunti) kotonakin. Hermansen on onnistunut vangitsemaan kuviinsa sen punaisen langan, joka kertoo, ettei kaikki ole niin vakavaa, vaikka näytösstressi olisikin järkyttävä. Näillä jaksaa meilata kutsuja toistensa perään ja istua puhelimessa ymmärtämättä sanaakaan tanskaa.

Kuvat: Michael Hermansen

draw til u drop

Hurahdin kouluprojektien takia jo vajaa pari vuotta sitten ihan täysillä muotilehtien sivuilla näkyviin kuvituksiin. Selailen säännöllisesti etenkin Agent Baueria ja sieltä Cassandra Rhodinia ja väreiltään psykedeelistä Stina Perssonia, suomalaista kuvittajista diggailen Laura Lainetta, jonka töitä käytän tosi usein koulutöitten taustatietoina.

Pari kuukautta sitten hurahdin muotikuvituksien lisäksi myös "perinteisimpiin" kuvituksiin, Kustaa Saksin (kuvat 2 ja 3) tiesin JLo:n Justsweet muotinäytöksen taustoista ja Klaus Haapaniemi (kuvat 1 ja 4) taas on tuttu Arabian Taika -astiastosta. Molemmat kuvittivat myös Windows 7 taustoja ja joku on oikeasti ihan myyty! Eilen, kun keräsin töissä materiaalia luentopohjaan, törmäsin taas kerran taiteilijoihin ja olen once again aivan myyty!

Kuvat on jotenkin ei niin minua, yksinkertaisesta ja monokromaattisesta kun yleensä pidän mutta joku näissä vaan on niin ihanaa! Mietin jo, että miten isona tuon Vogue -kuvan voisi printata britti-huoneen oveen...

Portraits

Oon se tyttö, joka pienenä istui äidin vanha valokuvakansio sylissään ja ihaili kellastuneita ja värikyllästyneitä pyöreäreunaisia kuvia ja joka piti isän ruskeaa ylioppilaskuvaa mahtavana kuvana. Pari viikkoa sitten mummolakäynnillä bongasin mummon lapsuuskuvia ja tänään pyysin mukaan kansiollisen ja kasan irrallisia mustavalkoisia kuvia, joissa kaikissa on sitä kuuluisaa jotain!

Pitsireunaisia nykyisen postimerkin kokoisia kuvia ja suurempia kihlajaispotretteja, joista puolet päästä on jäänyt kuvan ulkopuolelle, reunasta rispaantuneita kuvia, valokuvaamossa teetettyjä rusettikaulaisia makkarajalkoja ja äitiä ja enoa vaahtosammuttimen kokoisena, piippua polttava ukki nuorena siloposkena ja mummo fiftaritakissa ukin moottoripyörän kyydissä.

Rakastan muutenkin mustavalkoisia ja vanhoja kuvia mutta näitä enemmän kun mitään muuta, koska näillä kuvilla on tarina, jonka tunnen.



Lupasin viedä kuvat takaisin vielä mummolaan mutta muutaman kaksoiskappaleen saan itselleni ja maailmalta palattua saan kuulemma loputkin kuvat itselleni;D Nyt alkuun meinasin kuitenkin skannata kuvat, tulostaa ja kehystää pieniä tulitikkuaskin kokoisia kuvia isompiin kehyksiin, ihana sisustusidea, jolla on henkilökohtaista merkitystä.

White Bride

Yksi asia Lontoosta jäi ostamatta mutta lopetin sen etsimisenkin kun sain kuulla, että aurinko aloitti paistamisen todenteolla ja lumet aloittivat sulamisen nopeasti. Haussa oli jonkinsortin takki. En ole tyytyväinen Asokselta tilaamaani swing -malliseen trenssiin ja kiikarissa oli joko tummanharmaa parka tai Dorothy Perkinsin aleista bongattu musta pitempi biker -takki. Mitään kivaa ei siis löytynyt ja nyt kevät on jo toivottavasti niin pitkällä, ettei kohta enää edes tarvitse takkia! Paitsi niin, googlessa sattui vastaan bleiseri, jota ilman en luultavasti pärjää kesän yli.

kuva

Valkoinen bleiseri jättimäisillä aurinkolaseilla ja ajohanskoilla, mustana tietysti, on jotain niin raikasta ja ihanan tyylikästä! Lindexin Ruotsin kotivuilla ruudulle pamahti himpun epäsymmetrinen jakku, jossa on sitä jotain!

Ajattelin käydä huomenna Kouvolan myymälässä kysäisemässä onko takkia tulossa jossain vaiheessa paikalle, niin voisin ehkä säästää palautusrahani tuohon bleiseriin... Mustia arskoja kaapista löytyy monin kappalein ja sormettomat hanskat olen jo pitkään ajatellut katkovani kirppikseltä ostetuista supertiukoista nahkahansikkaista, joissa on liian lyhyet sormet, pitäisi vaan löytää se piilo mihin hanskat iskin viime jouluna.

Stereotype

Tukholmalaiset pukeutuvat kerta toisensa jälkeen saman muotin mukaan ja kaikki näyttävät toistensa kopioilta ja monien suurkaupunkien streetstyle -sivut täyttyvät nykyään Voguen päätoimittajien ja seurapiirijulkkisten kuvista. Ihan mielenkiintoista joo mutta järjettömän puuduttavaa tuijottaa aina samoja naamoja. Onneksi tanskalaisten pukeutumisessa on näköjään sitä jotain, ainakin mitä tulee CopenhagenStreetStyle -sivustoon! Jokainen paparazzattava näyttää erilaiselta! Ihanan yksilöllistä muttei kuitenkaan liian omaperäistä, etteikö vinkkejä voisi soveltaa omaankin käyttöön.

Oma lemppari Köpiksestä on varmaan jo kuukausien takaa mutta hupulliset huivit, meleeratut sukkahousut ja maiharit nyt vaan sopii Skotlannin ilmastoon ympäri vuoden! Vaikka koko asu onkin yksinkertainen ja simppeli, niin voisin pukeutua juuri noin, etenkin nyt kun taivaalta tihuuttaa vettä ja viiden minuutin päästä on lähdettävä kampukselle.

Ginger

Seuraan streetstyle -sivustoja ja paria jenkki -blogia säännöllisesti, mutta harvoin tallennan kovalevylle mitään niin mahtavaa, että palaisin kuviin kerta toisensa jälkeen. Joululomalta arkeen palatessa löysin kuitenkin Chictopian kautta jotain, jonne palaan aina uudestaan, effortless chic.

Kuva: Fashion Cloud

Tonin kuvia katsellessa vakuuttuu, että hymy on paras asuste mitä maa päällään kantaa. 

Ja vaikka menin aiemmin sanomaan, että tummassa värissä ja polkka -mallissa pysytään  kauan, niin joka kerta kun eksyn Fashion Cloudiin, päätän että seuraavalla kampaamokäynnillä poltetaan hiuksista luonnollisen punertavat! Toimisikohan conan-punainen polkassa?

Toni vinkkasi myös Bloomingvoguen mahtavista DIY -ideoista, nastojen ja raksamateriaalien käyttöä pitää alkaa harkitsemaan ihan tosissaan!