Copper Chained

Kesän harjottelusta jäi käteen mahtavien ihmisten, korvaamattoman kokemuksen ja ihanan merinoviitan lisäksi Miranda -niminen mekko tämän syksyn Copper Chain -mallistosta, jota en ole muistanut blogin puolelle vielä kuvauttaa. Mekko sattuu itseasiassa olemaan Pirjon valitsema, sen verran hyvin pomo ilmeisesti assarinsa oppi tuntemaan, että ketjukuvioitu mekko löytyi omista lemppareista jo heti alusta lähtien!

Tykkään siis "palkasta" ihan hirveästi, kaikista kivointa mekossa on juuri tuo printti, se toimii fiksusti myös asusteena! Selkäpuolelta löytyy pieni nappi ja syvä halkio, ihania pieniä yksityiskohtia muuten kovin simppelissä mallissa eli juuri sitä, mistä IVANAhelsinki muutenkin tuunetaan. Syksyn mallistosta jäi vielä muutama juttu kaihertamaan mutta olen iskenyt silmäni jo ensi kevääseen ja kauneimpaan näkemääni pliseerattuun silkkimekkoon, joten taidan aloittaa säästökuurin sitä varten...

Front yard

En ole tarttunut pitkään aikaan kunnolla kameraan, en edes Helsingissä, vaikka monena päivänä oli tarkoitus lähteä vanhaan kaupunkiin tai muuten vaan merenrantaan kuvaamaan, aina oli kuitenkin niin kova kiire. Pitkän päivän päätteeksi päätin nollata vähän päätä koulu- ja työjutuista ihan vaan omalla pihalla ennen to do -listan ääreen palaamista. Kummasti harmaiden päivien keskeltä löytyy kaikkea kaunista kun vaan avaa silmänsä ja kameran linssin.

pantone

Miksi maanantait tuntuu olevan vaikeita ja ennenkaikkea harmaita? Ulkona tihkuttaa vettä juuri samalla tavalla kun Sonjan mukaan Bristolissa, kaikki tuntuu menevän pieleen heti aamusta lähtien, eikä ensimmäiset kaapista vedetyt vaatteetkaan tunnu hyvältä päällä. Maanantai -modea ei aamulla ainakaan parantanut jääkylmä talo, onneksi vuokraisäntä oli käynyt päivän aikana korjaamassa vian eikä enää tarvitse istua viltti päällä talon ainoassa lämpimässä huoneessa.

Maanantai -fiilikseen kävi siis paremmin kun hyvin viikonloppuna Henkalta ostettu paita asustettuna harmaalla ja mustalla! Toivottavasti mieli muuttuu vähän paremmaksi kun kuuntelee vähän Fintelligenssiä ja Ellie Gouldingia ja saa illalliseksi vähän eilistä kiinalaista...

Sweet details

Kaikki eilen illalla aloitettu jäi viinipullojen ja X-Factorin jalkoihin, niin kävi myös pienille jutuille, jotka toin mukanani Edinburghista. Pienellä rahalla sai paljon ihania juttuja, joita olen fiilistellyt koko aamun. Toissapäiväiseltä "ostoslistalta" ei lähtenyt mukaan mitään, päädyin sen sijaan ostamaan ehkä vähän enemmän itseni näköisiä tunikoita, olkapääjutut näyttää vieläkin kivoille ja harmaan sävy on juuri oikea.

Henkalta lähti mukaan myös paketillinen imelän söpöjä sormuksia, jostain syystä Love -sormus sulatti sydämen ja se näyttään pikkurillissä vallan herttaiselta.

Eniten fiiliksissä olen kuitenkin Topshopin pikkuisesta kukkarosta, johon on fiksusti laitettu myös korteille omat lokeronsa! Lähtee varmasti mukaan torstaina kun suunnataan paikalliseen.

Kotimatkalla bongasin vielä kirjakaupan ikkunasta tuoreimman i-D -lehden ja Kirsi Pyrhösen kannessa, sisältä löytyi mahtava editorial minimalismista struktuuriin, jostain syystä tyli mieleen moderni powerdressing...

i want, i want, i want

Kerkeän vihdoin ja viimein lähtemään Edinburghiin huomenna, tärkeimpänä kohteena niinkin erikoinen kauppa kun H&M. Oon kuolannut Hennesin syksyn mainoskuvien perään jo hyvän aikaa ja yrittänyt muodostaa pienenmoista ostoslistaa, mitään vakavaa tarvetta uudelle ei siis ole mutta mainokset ovat tehonneet niin hyvin, että kaipaan ohutta röyhelöä, kerrostettuja mekkoja ja valuvia linjoja ihan liikaa.

Järkevästi ajateltuna hupullinen talviparka on ainoa, jolle olisi tarvetta, etenkin siinä vaiheessa kun tulen joululomalle Suomeen, viime vuonna ostettu talvitakki kun loppupeleissä on aika ohut. Bongasin takin oikeastaan ystävälle Suomessa mutta se on niin ihana, että voisin ostaa sellaisen itsekin! Röyhelöt taas kelpaisi paikalliseen paremmin kun hyvin, enää pitää tsekata nettipankista millä tahdilla uskaltaa huomenna shoppailla!

half way there

Oon onnistunut reilussa vuodessa kokoamaan yhteensopivan vaatevaraston, josta ei kauheasti löydy käyttämättömäksi jääviä vaatteita. Väripaletti noudattaa musta/harmaa/nude -linjaa muutamalla väripilkulla ja vaatteita voi aika huoletta heitellä päälle ajattelematta sopivatko ne yhteen. Tämän päiväinen asu oli erittäin tyypillinen viime aikojen asu; mustaa nudella, keep it simple.

Pitkästä aikaa kuitenkin heitin kaulaan kasan ketjua, ostin viime vuoden aikana monta kettinkikorua ja jostain syystä ne kaikki ovat jääneet kaapin perälle pyörimään. Muutenkin asustelaatikot pursuavat tavaraa ja vain harvoina aamuina muistan käyttää mitään muuta kuin laukussa pyörivää camé -riipusta tai coctail -sormusta, on varmaan aika tehdä asialle jotain tai alkaa myymään käyttämötäntä tavaraa eteenpäin...

i wish it would rain

... ihan vaan, koska posti toi eilen uuden sateenvarjoni! Ehkä sitä sadetta vielä riittää, nyt pitää kuitenkin nauttia semilämpimistä ilmoista, ulkona voi kulkea neuleessa ja ballerinoissa, tukka ei kiharru heti kun työntää nenänsä ulos ovesta ja paikalliset vadelmat maistuu vielä hyviltä!

Tämän takia pidän syksystä, vaatekaappi on parhaimmillaan kun päälle voi laittaa melkein mitä vaan, kauppojen syksyn lookbookit näyttää upeilta ja kaikki tuntuu uudelta ja ihanalta. Hyvä fiilis jatkuu ties monetta päivää putkeen!

what a wonderful day

Ei tule mieleen parempaa tapaa viettää sunnuntai -päivää kuin;


Etsien inspiraatiokuvia helmikuiseen hyväntekeväisyysmuotinäytökseen, teemana on tänä vuonna vuosikymmenet ja meille sattui kaikkien kauhuksi 90-luku, alan kuitenkin olemaan enemmän kun innoissani koko hommasta! Etenkin kun näin aluksi saan selata kaikkia ihania lehtiä luvan kanssa, ysäreimmät lookit taitaa löytyä LOVE -magazinesta.

Huoltaen laiskasti kynsiä ja haaveillen samalla Minxeistä. Aion heti huomenna selvittää tekeekö kampuksen kosmetologit muuta kun perusmanikyyrejä vai varaanko ajan keskustaan.

Kuunnellen syntymäpäiväksilahjaksi saatua Stellan levyä repeatilla <3

Shoppaillen netissä korusivustolla, jonka loppuunmyyty lappua olen kytännyt jo ihan liian monta kuukautta. Tänään vihdoin tärppäsi! Toivottavasti posti ei vie kauaan jenkeistä. EBaystäkin on tulossa kotiin pari pientä mutta elintärkeää juttua Skotlannin epävakaiseen säähän mutta ne on tilattu jo aikaa sitten ettei menisi ihan holtittomaksi tämä törsääminen.

sköna hem

Eilinen IKEA -reissu oli erittäin tuottoisa ja muutaman tunnin siivous- ja kokoamisurakka loihti varastotilaa muistuttavasta läävästä ihanan ja kodikkaan fashion studentin huoneen!

En voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen! Säilytystilaa on rutkasti enemmän, eikä lattia enää lainehdi tavaroista, jotka ei toissapäivänä vielä mahtuneet kaappiin. Nyt kaikki roju ei loju enää ympäriinsä, vaan kaikella alkaa olla selkeä paikkansa, niin siivoamisenkin luulisi olevan helpompaa.. Kumma kyllä se tavaramäärä kasvaa parissa vuodessakin ihan naurettavaksi ja olen jo vähän alkanut pelkäämään sitä hetkeä, kun täältä pitää muuttaa pois, onneksi siihen on vielä toiset pari vuotta aikaa!

Full-timer

Lukuvuoden toinen päivä yliopistolla on takana ja pakko taas ihmetellä brittien koulusysteemiä! Lukujärjestyksen mukaan meillä on peräti 18 tuntia varattuna opetukseen ja työpajoille. Tänään kuitenkin alettiin laskemaan todellisia koulussa vietettäviä tunteja, niitä löytyykin yllättäen vain reilut kuusi, meillä kun luennot ei missään vaiheessa tule kestämään sitä sovittua kolmea tuntia ja pienempiin ryhmiin jaettu luokka saa tutorial -aikoja vajaaksi tunniksi kerrallaan. En varmaan turhaan puhunut koulussa lomailusta kiireisimpinä harkka-aikoina..?

Tämänpäiväinen vajaan neljän tunnin päivä (josta siis puolitoista tuntia vietettiin Unionin kahvilassa) hurahti vikkelään luennolla nauraen ja suunnitellen kaikkea kivaa parin seuraavan kuukauden varalle. Huomenna kuitenkin lähdetään Ikeaan shoppailemaan yhden lempparityttöni kanssa, krooniselle säilytystilanpuutteelle on tehtävä jotain ja pian! Loppuilta meneekin varmaan mittaillessa paikkoja, eikä kouluhommien parissa niinkun alunperin uhosin...

Equipment

Alkaneen uni -vuoden ehdottomasti paras ja tarpeellisin ostos on ollut Remingtonin Pearl suoristusrauta. Olen haikaillut uuden raudan perään jo kauan aikaa ja kironnut pikkuhiljaa hajoavaa ammatirautaa muistaakseni sekä täällä, että aiemmin Sokerikuorrutuksessakin. Mutta nyt kun oma tukka on sen verran lyhyt, että kihara puskee läpi jo pienen vesisateen jälkeen, oli vihdoin aika panostaa uuteen rautaan.

Vanha GA.MAn rauta pätee vieläkin mutta ei jostain syystä kestä näin lyhyessä hiuksessa koko päivää, niinpä marssin paikalliseen kemppariin ja ostin pienen nettivertailun jälkeen Remingtonin semiammattilaisraudan vajaalla satasella. Pääsin kyllä kokeilemaan merkkiä jo vähän aiemmin kampaajalla kun vakkarini tuolinaapurilla on käytössään Remin tuplasti kalliimpi versio, tosin vähän hillitympään käyttöön helmipäällysteinen kukkaisversio sopii varmasti parhaiten.

Vajaan viikon käytön jälkeen olen enemmän kun tyytyväinen, suoristaminen sujuu taas vaivatta ja lopputulos kestää koko päivän! Etutötterön kihartaminenkin tuntuu sujuvan helpommin ja ennenkaikkea hellävaraisemmin kun vanhalla raudalla. Helppokäyttöisestä digitaalinäytöstä ja äänimerkeistä söpön ulkomuodon ohella runsaasti plussaa. Eli sille tytölle, joka kyseli aiemmin hyvien rautamerkkien perään, niin Remingtonin vähän kalliimmat mallit voit heittämällä lisätä listalle!

Online

Paluu takaisin Skotlantiin sujui vaivatta, tytöt oli vastassa kentällä ja lomaviikko menikin kevyesti uuteen asumisjärjestelyyn tottuessa, höpötellessä aamuyöhön asti, juhliessa ja shoppaillessa kaikkea pientä ja tärkeää, joihin yllättäen meneekin hirveästi rahaa. Viikko elettiin ilman nettiä, joten jätin suosiolla päivitykset pois kuvioista. Ei sillä, aikaa ylimääräiseen netissä hengailuun ei pahemmin ollutkaan.

Pikkuhiljaa voisin yrittää palata takaisin normaaliin postaustahtiin kesän jäljiltä, etenkin kun vaatekaapissa on tapahtunut kaikkea ihanaa. Kaikkien tavaroiden läpikäyminen muuton takia tekee hyvää, ra-kas-tan vaatteitani, pystyin luopumaan muutamasta hassusta paidasta ja kaikki muu tuntuu olevan jatkuvassa käytössä, vuosi sitten aloitettu projekti on siis hyvällä mallilla!

Viikon ainoa asukuva löytyy tältä päivältä kun kaivoin vesisateeseen viime kesänä huudetut Zaran maiharit jalkaani. Voi, miten oonkaan kaivannut noita kenkiä! Ihanaa siis olla kotona!

Maybe you should but I know you won't

Pakoilen jälleen kerran pakkaamista ja siivoamista, matkalaukku elämä alkaa jo vähitellen kyllästyttää ja odotan kotiinpaluuta järjettömästi. Eikä asiaa tietenkään auta yhtään, että kaverit roudasivat tavaransa sisälle jo tänään ja ilmoittivat, että jääkaapissa odottaa viinipänikkä erästä suomalaista Black Towerin ystävää. Enää muutama päivä ja voin alkaa ikävöimään taas Suomea:D

Bloggaamisen ohessa olen fiilistellyt mm. viimeisiä Helsingin kämpästä nähtyjä auringonlaskuja ja pinkkiä taivasta...

... Hennesiltä ostettua ponchoa

... ja uutta tukkaa, joka leikattiin tarkoituksella vähän liian lyhyeksi mutta, josta pidänkin juuri näin. Ja tietysti huomista kummitytön halaamista!

Dear Diary

Niin paljon on taas kerennyt viikon aikana tapahtua, etten tiedä mistä aloittaisin.

Suurimpana muutoksena varmaan työharjoittelun päättyminen ja muutto väliaikaisesti Kouvola-Kitee akselille; palaute IVANAlta oli niin mahtavaa, etten vieläkään ole varma miten perin tässä pitäisi elää ja olla. Hymyilyttää vieläkin. Tästä on järjettömän motivoivaa jatkaa eteenpäin, suunnitelmia ja unelmia tällä hetkellä on paljon ja tavoitteena on lähteä toteuttamaan seuraavaa etappia mieluiten jo ensi keväänä. Muutto pois Koskelasta taas sujui reilussa puolessa tunnissa, tosin alkuvalmistelut tein niin nopeasti, että nyt pestään pyykkiä, silitetään ja pakataan kaikki uudestaan Skotlantia varten. Vähän tuntuu, ettei tätä kaaosta hoideta ihan puolessa tunnissa...

Viimeisinä Helsinki -päivinä kerkesin vielä juhlia kavereitten kanssa ehkä vähän turhankin railakkaasti, kolmelta yöltä unta kertyi vajaat 15 tuntia. Univelkojen kuittailu jatkuu vieläkin, etenkin kun olen jostain syystä onnistunut täyttämään päiväni koko viikon ajalta, onneksi tiedossa on taas kaikkea ihanaa kampaajasta (kuten kuvasta käy ilmi, tulee tarpeeseen!) ja parhaista ystävistä, maailman suloisimpaan kummityttöön!

Eilisen asu on jälleen kerran kiireessä kuvattu Lindexin sovituskopissa, merinovillainen maailman ihanin viitta on saatu palkaksi IVANAhelsingiltä muutaman muun ihanan jutun kanssa, laukku taas parin vuoden takainen ostos Briteistä ja tämän kesän lemppari, leohuivi Hennesiltä. Jostain syystä rakastan konjakinruskeaa ja muuten kokomustaa yhdistettynä tuohon viittaan, enkä muuta ole edes viitsinyt yrittää kokeilla.