Kerkesin jo kirjoittamaan pitkän pätkän kuulumisia mutta tulin siihen tulokseen, etten painakaan julkaisunappia! Bloggausideoita on takataskussa vaikka muille jakaa mutta se toteutus tuntuu kusevan nyt kahta kauheammin, työkiireet helpottavat pikkuhiljaa (olin tänään kotona ensimmäistä kertaa jo ennen iltakahdeksaa!!) mutta muutto ja kiireiset viikonloput alkavat painaa päälle. Jätän siis hyvät kuvausideat ja muut jutut heinäkuulle kun pääsen vihdoin ja viimein omaan kotiin! Blogi varmaan hiljenee siis muutamaksi viikoksi, palaillaan asiaan kun pääsen matkalaukkuelämästä kertaheitolla eroon!
Ja kuvituksena muuten eräiden ihanien Skottien läksiäislahjoja, tyttöjä on ihan mieletön ikävä mutta onneksi tiedän että nähdään kuitenkin ihan pian vaikka mitään päivämääriä ei olekaan kirjoitettu allakkaan! ♥
Reilussa viikossa on kerennyt taas tapahtua niin paljon!
Olen mm. luukuttanut Erinin Vanha Nainen Hunnigolla -biisiä jatkuvalla toistolla valehtelematta varmaan jo lähemmäs 500 kertaa, enkä vieläkään kyllästy!
Palasin Tallinnasta jo aikoja sitten ja junailin itseni suoraan Itään moikkaamaan isoa kasaa ystäviä, vajaan viikon aikana kerettiin nauraa, tanssia ja vähän herkutellakin!
Kipaisin pikaisesti myös lempparikampaajan käsittelyssä ja pääsin vihdoin eroon ylikasvaneesta reuhkastani! Samaan syssyyn kävin vähän kuvailemassa samassa rannassa kuin joka ikinen vuosi ja joka kerta paikka näyttää vähän eritavalla kauniilta.
Sunnuntaina olikin aika pakata kamat ja suunnata Helsinkiin! Pienen virheen tein kun päätin lähteä kaverin luokse yöksi, kaksi peräkkäistä yötä vähillä unilla ei ollut paras veto ennen ensimmäistä työpäivää mutta kaikesta selvittiin kunnialla ja tykkään duunista ehkä jopa enemmän kuin vuosi sitten!
Työpäivän jälkeen kävin hakemassa matkalaukun rautatieasemalta ja kesäkuun kämppiksen kanssa lähdettiin valloittamaan Vantaata, ei varmaan tarvitse muuta kertoa kuin että Facebook statustani päivittäessä kommentoin paikkakuntavaihdostani yhdellä sanalla; dislike:D No kuukausi on mennyt pahemmassakin paikassa mutta kieltämättä eilen oli fiilis katossa ku sain eilen ensimmäisen asuntonäyttöni jälkeen puhelun ja tiedon, että pääsen muutamaan Töölöön aikalailla tasan neljän viikon päästä!
Kaiken maailman muutokset, pieni kiireen poikanen ja aikaiset aamut pistää väsyttämään ihan kiitettävästi mutta olen ihan mielettömän onnellinen kaikesta mitä on lyhyen ajan sisällä kerennyt tapahtumaan ja päivääkään en vaihtaisi pois!
