Tell Tale Hearts

Työmatkan varrella sattuu pieni vasta-avattu vintageputiikki, jossa olen muutamaan kertaan nyt pyörähtänyt ohikulkiessani. Tell Tale Heartsin omistaa herttainen Melissa, joka myy hyväkuntoisen vintagen lisäksi pienten suunnittelijoiden valikoituja tuotteita. Putiikki on keskellä autokorjaamoja, eikä yhtään vaikuta siltä, että sisällä voisi olla jotain ihanaa!

Lähdin molemmilla kerroilla tyhjin käsin mutta etenkin muutama koru (ja yksi enkelipaita) jäi kolkuttelemaan mieltä sen verran, että varmasti palailen apajille vielä joku kerta, jos ei muuten niin ainakin tsekkaamaan vastasaapuneen aurinkolasierän! Putiikilla on myös omat nettisivut, jotka kuulemma toimittavat myös Eurooppaan!

rose petals

Jos jotain olen etsinyt jo monen vuoden ajan, niin sen on oltava ruusunpunainen huulipuna! Olen siitä nirso huulipunien ostaja, että haluan yleensä mahdollisimman hoitavan tuotteen ja monet punat aiheuttavatkin pientä ärsytystä huulissa. Virheostoksia on lentänyt roskakoriin välillä aika tiheäänkin tahtiin kunnes löysin pari vuotta sitten Dior Addictin Lip Glow'n, joka oli yhtä hoitava kun huulirasva mutta heleä kiilto reagoi ihon kanssa muuttamalla sen väriltään astetta tummemmaksi. Väri ei kuitenkaan ollut ihan yhtä tumma, mitä olin toivonut eli olen jatkanut etsintää satunnaisesti. Ajattelin itseasiassa löytäneeni sen täydellisen sävyn Chanelin Rouge Coco -sarjan kosteuttavista huulipunista mutta sitten eteen käveli mainos MaxFactorin uusista lip tint -tusseista, joka nyt sattuu olemaan vähän budjettiystävällisempi vaihtoehto!

Väri numero 04 on oikeasti vähän vielä tummempi, liika auringonvalo ei kuitenkaan suostunut tallentamaan sitä kameralla, ihan kamalaa;)

Lipfinity Lasting Lip Tint on siis tavallaan tussi, jolla väritetään huulet, kuivuessaan väri jämähtää huulille, eikä lähde karkuun. Kysäisin myyjältä voiko päälle laittaa huulirasvaa tai vaseliinia mutta se kuulemma heikentää pysyvyyttä eli omalla vastuulla. Muutaman päivän testin perusteella minua ei ainakaan haittaa, että väri lähtee helpommin kulumaan kun laittaa vaseliinia päälle mutta tykkäänkin aika luonnollisesta lopputuloksesta ja väriä kestää kuitenkin huulissa koko päivän! Ainoa aika iso miinus huulitussissa on, että se maistuu tosi pahalle! Taidan ostaa vadelman makuista vaseliinia ja testata tussin kanssa, ettei tarvitsisi aina irvistellä kun vahingossa lipaisee huuliaan:D

Innostuin kuitenkin niin kovasti, että kävin tänään ostamassa myös toisen tussin, dramaattisen tummanpunaisen mutta sen käyttöön pitää varmaan vähän kerätä rohkeutta!

tfdm life

Koulusta on pyydetty juttua monen monta kertaa ja jostain syystä tämän tekstin kirjoittaminen on ollut kauhean vaikeaa! Miten tiivistää parhaan tekemäni päätöksen seurakset yhteen postaukseen? On varmaan parempi kirjoittaa jonkinsortin yleiskatsaus koko kurssiin, postailla erikseen omista koulutöistä ja siirtää hakusysteemit vielä omaan juttuunsa...

Kaikki lähti siis "aikoinaan" abivuonna Studia-messuilta kun lisäsin meiliosoitteeni Skotlannin hallituksen listoille, jonka kautta sain meiliä Heriot-Watt Universitystä ja sen kurssitarjonnasta. Tottapuhuen suunnitelma oli alunperin lähteä lukemaan psykologiaa Glasgow'hun kun en villeimmissäkään unelmissani uskonut mahdollisuuksiini "omalle alalle". Muutaman vastoinkäymisen jälkeen päätin kuitenkin lähteä seuraamaan salaista unelmaani vaateteollisuuden pariin kun sain ensimmäisen tarjouskirjeeni Textiles and Fashion Design Management -kurssille tänne Galashielsiin.

TFDM kurssina keskittyy tekemään opiskelijoista tekstiili- ja vaateteollisuuden esimiehiä mutta kurssivalikoimasta löytyy tekemistä niin monipuolisesti, että valmistumisen jälkeen uraa voi tehdä niin mainonnan, journalismin, sisäänoston, stailauksen kun vaikkapa itse suunnittelunkin puolella. Oma mielenkiinto kohdistui nimenomaan kurssin monipuolisuuteen, 18-vuotias tytönretale kun ei vielä ihan osannut hahmottaa mitä haluaa vuosien päästä tehdä ja suunnitelmat on muuttuneet sitä mukaa kun uusia aiheita on käyty läpi ja ne muuttuvat kyllä edelleenkin, pahimmillaan päivittäin:D

Itse kurssitarjontaan on reilun kahden vuoden aikana kuulunut markkinointia, mainontaa, kaavoitusta ja ompelua, stailausta, sisäänostoa ja esillepanoa, tekstiilisuunnittelua ja suurimman osan ydistämistä yhteen kurssiin eli design managementtia. Siinä missä suunnittelupuolen opiskelijat keskittyvät lähinnä muutamiin aiheisiin, niin meidän tavoitteena on oppia koko tuoteprosessi alusta loppuun. Vielä on kuitenkin jäljellä vähän lisää sisäänostoa ja markkinointia, tapahtuman järjestämistä, internetin ihmeellistä maailmaa ja tietysti se pelätty opinnäytetyö.

Kurssien ohella itse kouluun en voisi olla tyytyväisempi! Kaikkien huonojen päivien valittaminen on täysin turhaa kun opetus on oikeasti tasokasta ja kampus sen verran pieni, että apua saa aina tarvittaessa ja opettajat tunnistavat käytävillä. Omat hankaluutensa pikkuruinen kampus tietenkin tuo, etenkin kun yliopiston päämaja on Edinburghissa ja paikkakunta itsessään on (pardon my french) hel-ve-tin pieni! Kaikki on kuitenkin toiminut tähän asti moitteettomasti kunhan vaan on uskaltanut avata suunsa ja valittaa jos jotain on pielessä.

Tosin hakuvalintoja täyttäessäni pidin myös mielessä yliopistojen ranking -listat ja työllistymisprosentit, vaikka ne ei loppupeleissä paljoa kerrokaan ja voivat kuuleman mukaan valehdella paljonkin, niin näin epävarmalla alalla tuntuu rauhoittavalta opiskella koulussa, joka on arvostettu alallaan. Etenkin vierailevat luennoitsijat, jotka usein ovat koulun vanhoja opiskelijoita, piristävät kertomuksillaan opiskelusta ja mahdollisista työnäkymistä. Viimeisin vierailija työskenteli pari vuotta Jenkeissä P. Diddyn vaatemerkille, sattumoisin miekkonen opiskeli nimenomaan samaa kurssia kun minäkin.

kuvat viime syksyisistä kuvauksista

wallflower

Olen siitä varmaan vähän outo fashion student, etten jaksa yleensä innostua runway -otoksista, backstage ja näytöksen ulkopuoli on paljon kiinnostavampaa selattavaa kun eleettömät mallit. Nautin paljon enemmän myös muotilehtien lukuisista mainoksista, kauniita ja harkittuja kokonaisuuksia on ilo katsella pitempäänkin, ehdoton lemppari löytyy parin vuoden takaa Dolce&Gabbanalta; brittiaristokraattinen ympäristö, eri ikäisiä malleja ja arvokkaan tummanpuhuva väritys. D&G:n mainoseditorialit on muutenkin ihanan oivaltavia ja pitemmän tutkailun jälkeen niistä löytyy paljon erikoisia yksityiskohtia.

Täysin toiseen äärilaitaan törmäsin viikonloppuna, kun selailin lempikuvittajieni uusia töitä. Klaus Haapaniemen kanssa saman katon alla taiteilee stylisti Anna Maria, jonka stailaamiin Conversen mainoskuviin ihastuin:

Ihania hyvänmielen mainoksia!

obs!

Normaali bloggaaminen maistuu edelleen vähän puulta tai viimeiset viikot Helsingissä tältä kesältä ovat vaan vieneet mennessään. Olen käynyt kotona vaan nukkumassa, jos sitäkään ja samalla linjalla taidetaan jatkaa seuraavakin viikonloppu. Jossain välissä pitäisi aloittaa pyykin pesu ja pakkaaminen, matkalaukku elämä alkaa taas kun reilun viikon päästä pakkaan kamat Koskelasta ja alan sahaamaan kutostietä ylös alas seuraavan puolentoista viikon ajan. Sitä ennen pari vinkkiä!

Hakaniemen Instrumentarium myy kaikki aurinkolasinsa puoleen hintaan (Gucci taisi olla ainoana -30%), hyllyiltä löytyy vielä klassikkoja RayBaneja, Voguen jättipokia ja kasa supermakeita räppipleksei! Omani on kauan kaivatut perusmustat rillit oranssilla sisälmyksellä, 25€!

Toinen menovinkki on tamperelaisille, DesignOnTampere järjestää Pop-up Kaupan Tampereen Taidehalli TRykkösessä 22.8.-19.9. Pakkasin eilen kauppaan myytäväksi IVANAn mekkoja, takkeja ja neuleita, kaikki on "normaaleja" tuotteita mutta hinnat on tiputettu mallikappaleita vastaaviksi. Tsek ut!

kuva: IVANAhelsinki

draw til u drop

Hurahdin kouluprojektien takia jo vajaa pari vuotta sitten ihan täysillä muotilehtien sivuilla näkyviin kuvituksiin. Selailen säännöllisesti etenkin Agent Baueria ja sieltä Cassandra Rhodinia ja väreiltään psykedeelistä Stina Perssonia, suomalaista kuvittajista diggailen Laura Lainetta, jonka töitä käytän tosi usein koulutöitten taustatietoina.

Pari kuukautta sitten hurahdin muotikuvituksien lisäksi myös "perinteisimpiin" kuvituksiin, Kustaa Saksin (kuvat 2 ja 3) tiesin JLo:n Justsweet muotinäytöksen taustoista ja Klaus Haapaniemi (kuvat 1 ja 4) taas on tuttu Arabian Taika -astiastosta. Molemmat kuvittivat myös Windows 7 taustoja ja joku on oikeasti ihan myyty! Eilen, kun keräsin töissä materiaalia luentopohjaan, törmäsin taas kerran taiteilijoihin ja olen once again aivan myyty!

Kuvat on jotenkin ei niin minua, yksinkertaisesta ja monokromaattisesta kun yleensä pidän mutta joku näissä vaan on niin ihanaa! Mietin jo, että miten isona tuon Vogue -kuvan voisi printata britti-huoneen oveen...

memoirs of materialist

Mulle on muodostunut tietty tapa shoppailla ja arvioida haluamaani vaatetta. Ensin mietin tarkkaan pidänkö vaatteesta oikeasti vai sopiiko se ennemmin jonkun muun päälle. Yleensä se, että pidän vaatteesta ei tarkoita, että laittaisin vaatteen päälleni, saati, että se näyttäisi hyvältä päälläni:D Tämän jälkeen kartoitan vaatteen yhteensopivuuden muuhun vaatekaappiin nähden niin väriltään kuin malliltaankin. No monokromaattiseen vaatekaappiin pitäisi käydä kaikki värit mutta käytänkö oikeasti kukkahametta kertaakaan kun kaikki muut vaatteet ovat yksivärisiä ja viihdyn niissä varsin mainiosti. Nykyään jo pelkkä printti saa mun hälytyskellot soimaan, kirppikselle ja kaapin pohjalle on unohtunut niin monta t-paitaa, että nyt riitti. Ja lopuksi keksin kasan tekosyitä, miksi minun pitäisi juuri tähän vaatteeseen laittaa rahaa.Viimeinen vaihe on yleensä se kaikista hauskin ja helpoin kun hyvä pohjatyö on jo tehty;D

Mantra oikeastaan toimii, teen entistä harvemmin virheostoksia, tottapuhuen jokainen ostos Asoksen kevättakin jälkeen on ollut onnistunut. Heräteostoksetkin ovat jääneet aika vähälle tai sitten en suostu vaan enää puhumaan heräteostoista kun harkitsen ja punnitsen vaatetta ennen kassalle ryntäämistä. Jopa Lontoosta ostettua Paul's Boutiquen laukkua en uskalla haukkua heräteostokseksi, koska se käy täydellisesti vaatekaappini värimaailmaan ja on yksinkertaisesti ihana! Sitäpaitsi, eikös heräteostoksia yleensä kaduta jälkeenpäin?

Tosin olen varmaan aika guru huijaamaan itseäni ja uskottelemaan, että tätä tarvitsen eniten ikinä! Ja kai se on myönnettävä, että välillä sorrun ostamaan ihan vaan ostamisen ilosta, paatunut materialisti kun olen. Mutta vuoden alussa heitetty tavoite päästä huonoista ostostavoista eroon on huomattavasti lähempänä nyt kun tammikuussa! Baby steps.

kuvat (ultimate favourite editorial ever! VS Magazine) : Vilsbol De Arce ja Models.com

Excellent eBayer, recommended!

EBaystä kyseltiin jo vanhan blogin puolella mutta en vaan ole saanut ajoiksi tehdä minkäänlaista tutorialia nettihuutokaupasta. Yummy-Jenni kirjoitteli viime vuoden puolella äärettömän kätevän eBay kaupankäynnin perusteet -oppaan, josta selviää kaikki tuotteiden etsimisestä huutamiseen. Pääpointti kuitenkin on, että enkulla ja netin sanakirjalla pärjää erittäin pitkälle. Erillistä näin käytät eBay:tä -tutorialia on siis ihan turha alkaa rustaamaan, keskitytään ennemmin siihen mitä sieltä kannattaa huutaa!

EBaystä löytyy lähestulkoon kaikkea ja sitä mitä sieltä ei löydy, et luultavasti tarvitse:D Kaikki lähtee hakusanoista, muista käyttää erilaisia sanamuotoja. Jos vaikka tiedät haluavasi mustan ison nahkalaukun, kokeile perinteisen "black leather bag"in lisäksi tote:a, holdall:ia ja jos tiedät haluavasi tietyn merkin laukun tai vintagea, lisää se aina hakuusi. Käytä myös tarkennettua hakua (kuvassa vasemmalla), etenkin oma koko (UK) on äärettömän kätevä syöttää vasta tässä vaiheessa, koska osa myyjistä ei laita kokoa esittelytekstiin ollenkaan. Hakuun vo myös lisätä Suomeen toimittamisen mutta sitä ei kannata tuijottaa sokeasti, monet myyjät on valmiita postittamaan ulkomaille kunhan vaan kysyy asiaa kauniisti ja muistaa mainita että on valmis maksamaan ylimääräiset parin punnan postikulut.

Nettihuutokauppa on täynnä niin yksityisiä myyjiä kun pieniä kauppoja. Ero näkyy yleensä hinnoissa, yksityiset myyjät haluavat yleensä päästä eroon tavaroistaan hinnalla millä hyvänsä ja uudenkin veroiset tavarat on hinnoiteltu sen mukaan (nimimerkillä pari kertaa käytetyt maiharit kuudella punnalla postareineen!). Työkseen huutokauppaa tekevien hinnat taas yleensä nousevat peruskirppishintoja korkeammaksi, etenkin jos kyseessä on yhtään laadukas tuote. Ite suosin mieluummin yksityisiä myyjiä jo pelkästään hintojen takia mutta korvaan myös etenekin Briteissä huonon kirppistarjonnan eBayllä. Vaikka sinällään on tullut huudettua kauppiailta niin spray-maalia kun Bare Minerals meikkivoidettakin, ihan vaan syystä, että hinnat postikuluineenkin saattaa olla reilusti yli puolet halvempia kun kaupasta ostettuna.

Vaikka suosinkin mielelläni yksityisiä myyjiä, niin muutamaa "kauppaa" olen seuraillut jo pitemmän aikaa:

Next 2 Now -kauppa  myy britti-high streetia "vähän käytettynä", kämppis tosin sai ostamansa neuleen hintalapuilla varustettuna. Liikkeen valikoima tulee parhaimmillaan vajaan kuukauden brändien omia nettikauppoja jäljessä ja hinnat lähtee käsittääkseni aina minimistä eli £0,99. Tosin viimeisintä huutoa olevat tuotteet on haluttua kamaa ja hinnat yleensä nousee suht korkealle mutta pysyvät silti halvempina kun alkuperäiset.

EBayn Fashion Outlet vaikuttaa ihanalta, vaikka en olekaan mitään uskaltanut tilata. Kieltämättä Kookaïn vaatteet ja Officen kengät reilusti alennettuna kiinnostaa kovasti paljon, että voi olla pakko sortua joku päivä.. Brändien eBay kaupat toimii periaatteessa samalla tavalla kun nettikaupatkin, hinnat on Buy It Now -hintoja, eli varsinaista huutokauppaa ei käydä ja oman koon voi valkata samaan tapaan kun nettikaupassakin.

Sen kummemmin vakkarimyyjiä mulla ei ole, lähinnä haen tavaraa sillon kun jotain erikoista tulee mieleen tai vertailen hintoja. Kannattaa kuitenkin katsella ympärilleen vähän tarkemmin, eikä ostaa tai huutaa sitä ensimmäistä vastaan tulevaa kohdetta, koska sama tuote saattaa hyvällä tuurilla olla seuraavalla sivulla myynnissä vähän halvemmalla.

Guide

Pientä opaspostausta Lontooseen kävi joku toivomassa ja vaikka omat reissut onkin lähinnä keskittynyt perusnähtävyyksiin ja shoppailuun, niin muutamia pikkujuttuja on tullut huomattua matkan varrella ja huhtikuun pidempää reissua suunnitellessa:

Tutki ennen lähtöä internetin ihmeellistä maailmaa! Must see -kohteisiin, teatteriin ja moneen moneen muuhun paikkaan saa netistä lippuja parhaimmillaan yli puoleen hintaan. Musikaali -lipun hinnasta putosi muistaakseni 30% pois ja Madame Tussaudsiin päästään puoleen hintaan. Googlaa lippuja kuitenkin hyvissä ajoin ennen lähtöä, koska nopeat syö hitaat tässäkin asiassa.

Nähtävyyksistä mulle erityisen mieleisiä on ehdottomasti ollut London Eye (sieltä näkee ihan kaiken!), Trafalgar Square (kävele vielä aukiolta The Mall -kadulle, toisessa päässä näkyy Buckingham Palace ja Victoria Memorial ja Trafalgarin päässä alitat Admiralty Archin, breathtaking!) ja Tower Bridge (nimenomaan yöaikaan, petyin viime syksynä tornien mitättömyyteen, mutta koko silta puhkeaa kirjaimellisesti loistoon pimeällä!).

Hommaa se Oyster Card, vaikka olisitkin kaupungissa vaan muutaman päivän! Metro on ehdottomasti helpoin ja nopein tapa liikkua Lontoossa, etenkin jos haluat käyttää aikasi fiksusti, nähdä tunnetuimmat nähtävyydet ja silti viettää aikaa vain hengaillen tai shoppaillen. Yksittäiset metroliput on järjettömän kalliita, joten parinkin päivän Travelcard maksaa itsensä takaisin heti jos majapaikka sattuu sijaitsemaan vähänkään kauempana yhtään mistään tai jos haluat käydä muuallakin kun Oxford Streetillä. Kaiken lisäksi etukäteispelko metrokartasta osottautui viime viikolla aivan turhaksi, sokkeloon tottui ensimmäisenä päivänä, eikä päädytty väärään metroon kun kerran! Thames -risteilystä saa muuten kolmanneksen alennusta, kun vilauttaa Oyster Cardia ja mm. London Eye tarjoaa (tai on ainakin tarjonnut kuulemma joskus) 2for1 -lippuja Oysterin omistajille!

Ota mukaan hotellin aulasta se turistikartta ja käytä sitä jos on tarvis! On paljon kivempaa tietää missä seisoo, kun kävellä tunti väärään suuntaan pari valittavia matkaseuralaisia mukana ja päätyä syömään illallista kaupungin paskimpaan ravintolaan ihan vaan sen takia että matkaseura tukkisi suunsa:D

Äläkä stressaa reissusta liikaa, mene sinne minne nenä näyttää, äläkä suunnittele liikoja. Loma on aina loma, sillon ei tarvitse joka päivä kulkea kello kaulassa ja kalenteri kourassa!

Ringlets

Taisin luvata, etten jauha Lontoon reissusta jatkuvasti mutta vaikka edellisestä keikasta ei ole viikkoakaan, niin seuraavan matkan ostoslistalle päätyi jo jotain.

Sain jostain päähäni, että säihkyvälle pääkallo -sormukselleni on löydettävä ystävä. Pikainen nettikauppojen läpikäynti ei tuottanut kauhean hyvää tulosta ja eBay on vielä tsekkaamatta mutta jotain kivaa löytyi niin budjettin sisältä kun täysin sen ulkopuoleltakin.

Topshopissa oli vielä joku aika sitten sitten pöllöllä varustettuja jättisormuksia, jotka kieltämättä oli paljon suloisempia kun tuo papukaija. Asoksen pöllö taas istuis budjettiin paremmin kun hyvin mutta, siinä ei ole sitä jotain ja Westwoodin nivelsormus ylittää budjetin moninkertaisesti.

Huhtikuun reissulla on kuitenkin pyörähdettävä Hirst Antiques (59 Pembridge Road, Notting Hill London W11 3HN -- Notting Hill Gate metroasemalta pohjoiseen) putiikissa ja vähän epäilen, että sieltä lähtee jotain aivan ihanaa mukaan, etenkin kun viikko sitten jätin kauppaan jotain aivan mahtavaa! Hirst on tunnettu tekemistään editorialeista mm. Wonderlandille ja Voguelle, putiikki itsessään on täynnä koruja, jotka oikeasti kimaltelevat kilpaa.

Ginger

Seuraan streetstyle -sivustoja ja paria jenkki -blogia säännöllisesti, mutta harvoin tallennan kovalevylle mitään niin mahtavaa, että palaisin kuviin kerta toisensa jälkeen. Joululomalta arkeen palatessa löysin kuitenkin Chictopian kautta jotain, jonne palaan aina uudestaan, effortless chic.

Kuva: Fashion Cloud

Tonin kuvia katsellessa vakuuttuu, että hymy on paras asuste mitä maa päällään kantaa. 

Ja vaikka menin aiemmin sanomaan, että tummassa värissä ja polkka -mallissa pysytään  kauan, niin joka kerta kun eksyn Fashion Cloudiin, päätän että seuraavalla kampaamokäynnillä poltetaan hiuksista luonnollisen punertavat! Toimisikohan conan-punainen polkassa?

Toni vinkkasi myös Bloomingvoguen mahtavista DIY -ideoista, nastojen ja raksamateriaalien käyttöä pitää alkaa harkitsemaan ihan tosissaan!